Kuluttaminen

Joidenkin kulutustavaroiden hinnat kallistuvat. Tähän vaikuttaa muun muassa se, onko tuotteen valmistuksessa tai sen materiaalien prosessoinnissa käytetty uusiutuvaa energiaa vai ei.

Uusilta tuotteilta vaaditaan lisää energiatehokkuutta. Energian verotuksen nousu saattaa siirtyä raaka-aineiden ja tuotteiden hintoihin.

Kestävä ruokajärjestelmä

Kestävä ruokajärjestelmä perustuu luontoympäristöltään monimuotoiseen järjestelmään. Esimerkiksi viljelemällä monipuolisesti erilaisia kasveja, hoidetaan myös maaperää, hillitään ilmastonmuutosta ja sopeudutaan siihen. Monipuolinen viljelyjärjestelmä lisää myös yrittäjän markkinariskien hallintaa, kun kaikki munat eivät ole samassa korissa.

Kestävässä ruokajärjestelmässä ruuan tuottaja ja kuluttaja ovat lähempänä toisiaan. Kuluttaja voi myös osallistua ruuan tuottamiseen, esimerkiksi viljelemällä kaupungissa. Tämä paitsi lisää monimuotoista ympäristöä kaupungeissa, vaikuttaa myös ihmisten terveyteen, sillä viheralueiden laadulla ja määrällä on todettu olevan yhteys ihmiskehoa suojaavien mikrobien määrään. Ihmisen lisääntyvällä yhteydellä luontoon on myös tarttumattomia tulehdustauteja vähentävä vaikutus.

Kestävässä ruokajärjestelmässä hyödynnetään tuotannosta ja kulutuksesta syntyvät sivuvirrat tehokkaasti esimerkiksi biokaasun tuotannossa. Tuotantoeläinten lannan ravinteet kannattaa hyödyntää lannoitteena mahdollisimman kustannustehokkaasti ja käyttää niillä pelloilla, jotka ravinteita eniten tarvitsevat. Pohjoinen karja-Suomi pitäisi pystyä kytkemään lähemmin eteläiseen vilja-Suomeen. Käyttämällä järjestelmässä jo mukana olevia ravinteita ruuan tuotannossa voidaan vähentää uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä lannoitteiden tuotannossa.

Kestävä ruokajärjestelmä ohjaa ja kannustaa syömään kestävästi tuotettua ravinteikasta ruokaa, jonka tuotannossa kaikkia tuotantopanoksia käytetään optimaalisesti.

Kiertotalous

Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Siinä materiaaleihin sitoutunut arvo säilyy mahdollisimman pitkään yhteiskunnassa. Kiertotaloudessa talouskasvu ei ole riippuvainen luonnonvarojen kulutuksesta.

Kiertotalouteen liittyvät läheisesti muun muassa biotalous, cleantech, jakamistalous, kestävä ruokatalous ja teolliset symbioosit. Kiertotalouden toimintamalleihin kuuluvat muun muassa jätteen ja hukan minimointiin tähtäävä tuote- ja palvelusuunnittelu, jakaminen, liisaus ja vuokraus, korjaaminen ja kunnostaminen, uudelleenkäyttö sekä kierrätys.

Kuluttajat ovat ratkaisevassa asemassa mahdollistamassa muutosta kohti kiertotaloutta, joka tarjoaa yksilöille ja kotitalouksille keinoja maapallon kantokyvyn rajoissa pysymiseen. Kiertotalous vaatii myös yrityksiltä muutosta asenteissa ja toimintatavoissa, käyttäjälähtöisyyttä ja uudenlaisia kumppanuuksia. Siirtyminen kiertotalouteen vaatii myös toimintaympäristön kehittämistä.

Lähde: https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/

Tuotteita ja palveluita

Lehtikuningas.fi

Lehtikuningas.fi-verkkokaupasta löydät Suomen laajimman valikoiman kotimaisia ja ulkomaisia lehtiä.

Digishop.fi

Digishop helpottaa digitaalista elämää. Olemme 2005 perustetun, yrittäjävetoisen nTec Finland Oy:n kuluttajaelektroniikan kauppapaikka. Tarjoamme laajan valikoiman arkea helpottavia tuotteita suomalaisten saataville, aina kilpailukykyisin hinnoin.


Alvar Pet

Alvar Pet on keväällä 2020 aloittanut suomalainen lemmikkialan startup, jonka missio on minimoida koirien hiilitassunjälki. Tarjoamme asiakkaillemme ympäristöystävällistä koiranruokaa,  -herkkuja ja tarvikkeita kotiovelle kuljetettuna joustavalla, jatkuvalla tilausmallilla.  

Vuoden aikana asiakaslaumamme on kasvanut yli kymmentuhatpäiseksi, ja olemme keventäneet suomalaiskoirien hiilitassunjälkeä yhteensä jo 800 000 CO2e-kilon verran.  

Ilmatar

Ilmatar tuottaa ja myy 100 % suomalaista ja 100 % puhdasta tuulisähköä kilpailukykyiseen hintaan. Tuulisähkösopimuksen teko on yksinkertaista ja nopeaa. Samalla se on hyvin helppo ilmastoteko ja järkevä keino kompensoida asumisesta syntyvää hiilijalanjälkeä. 


Askeleita kestävään menestykseen

Suomi julkaisi maailman ensimmäinen kiertotalouden tiekartan vuonna 2016. Kiertotalouden tiekartta on Sitran, ministeriöiden ja laajasti eri toimijoiden yhteistyönä valmistunut suunnitelma, jolla kiertotalouden mahdollisuuksia pyritään toteuttamaan. Tiekarttaa täydentää Kiertotalouden toimenpideohjelma.

Kiertotalouden tiekartta Suomelle 2016–2025 Avautuu uudessa välilehdessä(Sitra) 

Kiertotalouden toimenpideohjelma pdf 127kB (pdf)

Kiertotalouden tiekartan jatko-osa tarjoaa hyvinvoinnin rahoitukselle uuden perustan ja päivittää Suomen askeleet kestävään menestykseen ja talouden muuttamiseen 

Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 Avautuu uudessa välilehdessä(Sitra)

Finland – leading the way to sustainable circular economy pdf 556kB (WCEF2019, in English)

Muualla verkossa

Muovitiekartta pdf 172kB (YM)

Euroopan unioni ja jäte

Euroopan unionissa syntyy vuosittain yli 2,5 miljardia tonnia jätettä. Jätehuoltoa koskevaa lainsäädäntöä päivitetään parhaillaan, ja tarkoituksena on siirtyä lineaarisesta mallista kohti kiertotaloutta. Komissio esitti maaliskuussa 2020 osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja ehdotettua uutta teollisuusstrategiaa uuden kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman, joka sisältää ehdotuksia kestävämmästä tuotesuunnittelusta, jätteen vähentämisestä ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä (esimerkiksi ”korjauttamisoikeudesta”). Erityistä huomiota kiinnitetään resurssi-intensiivisiin aloihin, kuten elektroniikkaan ja tieto- ja viestintätekniikkaan, muoveihin, tekstiileihin ja rakennusalaan.