Biodiversiteetti

Biodiversiteetti tarkoittaa elollisen luonnon monimuotoisuutta, joka turvaa elämän edellytykset maapallolla. Geneettinen monimuotoisuus tarkoittaa perintöaineksen vaihtelua joidenkin eliöiden muodostaman ryhmän keskuudessa. Usein ollaan kiinnostuneita esimerkiksi populaatioiden tai lajien geneettisestä monimuotoisuudesta. Lajien monimuotoisuutta mitataan tavallisimmin jollakin alueella tai jossakin ekosysteemissä esiintyvien lajien lukumäärällä.

Ekosysteemien monimuotoisuus on ilmiö, joka liittyy laajoihin ympäristökokonaisuuksiin. Sillä tarkoitetaan eri elinympäristö- tai luontotyyppien (esimerkiksi lehtometsät, keidassuot tai humusjärvet) monimuotoisuutta jollakin tietyllä alueella. Voidaan olla kiinnostuneita esimerkiksi Suomen elinympäristötyyppien monimuotoisuudesta.

Ilmaston muuttuminen vaikuttaa monella tavalla luonnon monimuotoisuuteen. Arvioiden mukaan ilmastovyöhykkeet voivat siirtyä jopa 500 kilometriä pohjoisemmaksi kuluvan vuosisadan aikana. Uusia kasvi- ja eläinlajeja leviää meille etelästä. Samaan aikaan joitakin kylmään ilmastoon sopeutuneita lajeja voi hävitä Pohjois-Suomesta.

Kaupungistuminen ja väestönkasvu vaikuttavat myös luonnon monimuotoisuuteen. Monimuotoinen ympäristö, viheralueiden laatu ja määrä vaikuttavat suoraan myös ihmiskehoa suojaavien mikrobien määrään. Luonnossa vietetty aika laskee myös stressihormoni kortisolin tasoa ja alentaa verenpainetta.

Biodiversiteetin säilyttäminen linkittyy vahvasti myös ruoantuotantoon ja ihmisten hyvinvointiin. Esimerkiksi viljelemällä monipuolisesti erilaisia kasveja hoidetaan samalla myös maaperää, hillitään ilmastonmuutosta ja sopeudutaan siihen (katso lisää kohdasta kestävä ruokajärjestelmä).

Lähde: https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/