Päästökauppa

Päästökauppa tarkoittaa Euroopan unionissa toteutettavaa järjestelyä, jossa haitallisia päästöjä tuottavat laitokset ovat velvollisia omistamaan kutakin tuottamaansa päästömäärän yksikköä kohti tietyn määrän päästöoikeuksia, joita nämä laitokset voivat ostaa ja myydä keskenään.

Energiavirasto on Suomen kansallinen päästökauppaviranomainen, jonka tehtäviin kuuluvat lupa-, rekisteri- ja valvonta-asiat sekä päästöoikeuksien huutokauppa. Energiavirasto myös hyväksyy päästökauppatodentajat. Lentoliikenteen päästökaupasta Suomessa vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Päästöluvat ja päästöjen tarkkailusuunnitelmat

Kaikilla päästökauppaan kuuluvilla laitoksilla täytyy olla päästölupa ja hyväksytty päästöjen tarkkailusuunnitelma. Päästölupa ja päästöjen tarkkailusuunnitelma tarvitaan muun muassa

  • polttoaineiden polttoon laitoksissa (kokonaislämpöteho > 20 MW ja samassa kaukolämpöverkossa olevat pienemmät laitokset)
  • mineraaliöljyn jalostukseen
  • raudan ja teräksen tuotantoon
  • massan ja paperin/kartongin valmistukseen.

Tarkempi listaus toiminnoista Päästökauppalaki 2 § ja 4 §

Laitoksen päästöjä täytyy tarkkailla hyväksytyn päästöjen tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Laitoksen toiminnan muutoksista ja päästöjen tarkkailua koskevista muutoksista täytyy ilmoittaa ennakkoon Energiavirastoon.

Päästöluvan hakeminen

Päästöluvan ja päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksynnän hakuprosessi alkaa ottamalla yhteyttä Energiavirastoon (paastolupa(a)energiavirasto.fi) vähintään 6 kuukautta ennen toiminnan suunniteltua aloitusta. Energiavirasto luo ilmoituksen perusteella hakemuspohjat sähköiseen FINETS-järjestelmään, jossa toiminnanharjoittajan valtuuttama henkilö pääsee täyttämään hakemuksia.

Päästölupahakemuksen ja tarkkailusuunnitelman laatimisessa on otettava huomioon kansallisten ja Euroopan komission säädösten vaatimukset sekä Energiaviraston ohjeet. Energiavirasto käsittelee hakemukset arvioimalla, täyttävätkö ne säädösten vaatimukset. Toiminnanharjoittajaa voidaan tarvittaessa pyytää täydentämään hakemuksia käsittelyn aikana.

Päästöluvan myöntäminen edellyttää, että

  • tarkkailusuunnitelma on riittävä ja asianmukainen ja
  • laitos saa ympäristönsuojelusäännösten perusteella harjoittaa toimintaa.

Suurin osa myönnetyistä luvista on voimassa toistaiseksi, mutta erityisestä syystä lupa voi olla määräaikainen. Energiavirasto voi tarkistaa myönnettyä päästölupaa ja sen ehtoja. Tietyissä tapauksissa päästölupa voidaan peruuttaa.

FINETS-järjestelmä

Ohje: Suomi.fi -valtuuttaminen Energiaviraston järjestelmiin

Päästöselvitys

Joka vuosi 31.3. mennessä laitosten on toimitettava todennettu päästöselvitys Energiavirastoon. Päästöselvitys kattaa edeltävän tarkkailukauden eli kalenterivuoden kasvihuonekaasupäästöt.

Päästöselvityksen todennuttamiseen on käytettävä Energiaviraston hyväksymää todentajaa. Hyväksytyt todentajat löytyvät päästökauppakautta 2013-2020 koskevan FINETS-järjestelmän välilehdeltä Todentajaluvat.

Jos toiminnanharjoittaja ei toimita tyydyttäväksi todennettua päästöselvitystä 31.3. mennessä, on seurauksena laitoksen päästöoikeuksien luovutuskielto.

Suomen päästökauppasektorin päästötiedot julkaistaan joka vuosi huhtikuun alussa.

Päästökaupparekisteri

Päästökaupparekisterin avulla huolehditaan EU:n päästöoikeuksien ja Kioton pöytäkirjan päästöyksiköiden kirjaamisesta, hallussapidosta, siirtämisestä, mitätöinnistä ja poistamisesta. Euroopan unionin alueella päästökaupparekisterinä toimii unionin rekisteri, joka on kaikille jäsenmaille yhteinen.

Unionin rekisteri koostuu eri jäsenmaiden osioista, joilla kullakin on oma kansallinen valvojansa. Suomen osion kansallisena valvojana toimii Energiavirasto. Kansallisen valvojan tehtäviin kuuluu muun muassa tilinavauksiin ja edustajan vaihtoihin liittyvät hallinnolliset tehtävät, päästökauppavelvoitteiden valvonta, päästöoikeuksien jakaminen, vilpillisiin tilisiirtoihin liittyvä päivystys sekä rekisteriin liittyvä neuvonta ja tiedotus.

Päästökaupan piiriin kuuluvilla toiminnanharjoittajilla on oltava toiminnanharjoittajan päästöoikeustili jokaiselle sellaiselle laitokselle, jolla on päästölupa. Samoin kullakin päästökauppaan kuuluvalla lentoyhtiöllä pitää olla unionin rekisterissä ilma-aluksen käyttäjän päästöoikeustili. Myös päästöjen todentajilla täytyy olla oma tili. Näiden pakollisten tilien lisäksi unionin rekisterissä on erilaisia vapaaehtoisia tilejä kaupankäyntiä varten. Niitä voidaan avata tietyin rajoituksin myös päästökauppaan kuulumattomille organisaatioille ja yksityishenkilöille.

Päästöoikeuksien ilmaisjako

Päästöoikeuksia jaetaan maksutta tietyille päästökaupassa mukana oleville toimialoille. Niin sanottuun päästöoikeuksien ilmaisjakoon oikeutetut toimialat on määritelty päästökauppadirektiivissä.

Vuodesta 2021 alkaen eli neljännellä päästökauppakaudella päästöoikeuksien ilmaisjakoa myönnetään kerrallaan viideksi vuodeksi. Hakemukset vuosille 2021-2025 tuli jättää Energiavirastolle 31.5.2019 mennessä.

Päästöoikeuksien ilmaisjakoon liittyvät viranomaistehtävät siirtyivät kokonaisuudessaan työ- ja elinkeinoministeriöltä Energiavirastolle vuoden 2021 alussa. Energiavirasto vastaa siten kaikista kolmanteen (2013-2020) ja neljänteen (2021-2030) päästökauppakauteen liittyvistä asioista.

Yhteydenotot ilmaisjakoon liittyvissä asioissa: ilmaisjako@energiavirasto.fi

Päästöoikeuksien ilmaisjakoon liittyvä asiointi: FINETS-asiointijärjestelmä

Päästöoikeuksien huutokauppa

Neljännellä päästökauppakaudella 2021-2030 päästöoikeudet lasketaan liikkeelle pääasiallisesti huutokauppaamalla. Päästöoikeuksia jaetaan jonkin verran myös ilmaiseksi, mutta kauden loppua kohden ilmaisjaon osuus vähenee ja huutokaupan osuus kasvaa.

Energiavirasto toimii Suomen huutokaupanpitäjänä eli vastaa Suomen osuuden huutokauppaamisesta EU:n yhteisellä huutokauppapaikalla. Huutokauppojen käytännön toteutuksesta vastaa Saksassa toimiva European Energy Exchange (EEX). Energiavirasto vastaanottaa Suomelle huutokaupoista saadut tulot ja tulouttaa ne valtiolle.

Kompensaatiotuki

Kompensaatiotuki on tukijärjestelmä, jossa rajatuille teollisuuden toimialoille korvataan päästökaupan aiheuttama lisäkustannus sähkön hinnassa. Päästökauppa aiheuttaa suoria kustannuksia sen piirissä oleville toimijoille, jotka joutuvat kattamaan hiilidioksidipäästönsä markkinahintaisilla päästöoikeuksilla. Lisäksi järjestelmä aiheuttaa epäsuoria kustannuksia sähkönkäyttäjille, kun sähköntuottajat siirtävät tuotannosta aiheutuvat hiilidioksidikustannukset sähkön hintaan.

EU-jäsenmaat voivat kompensoida päästökaupan epäsuoria kustannuksia tietyille hiilivuodolle alttiille toimialoille. Nämä toimialat kilpailevat globaaleilla markkinoilla, missä niiden kilpailijoilla ei ole vastaavia päästöjen vähentämisestä aiheutuvia kustannuksia.

Kompensaatiotukea voidaan myöntää laitoksille, jotka toimivat kompensaatiolain liitteessä 1 määritellyillä teollisuudenaloilla. Myönnettävän kompensaatiotuen määrä perustuu tuenhakijan sähkönkulutukseen, jota arvioidaan joko tuotteen tonniperusteisen tuotannon tai tuotannon sähkönkulutuksen perusteella. Lisäksi tuen määrään vaikuttaa päästöoikeuden hinta. Tuettavan sähkön tulee olla kulutettu tukikelpoisen tuotteen tuotannon yhteydessä ja sen hintaan on sisällyttävä hiilidioksidikustannus.

Kompensaatiotukijärjestelmä on määräaikainen ja se on sidottu kuluvaan päästökauppakauteen. Tukea voidaan myöntää vuosien 2016–2020 tietojen perusteella ja se maksetaan takautuvasti tarkasteluvuotta seuraavana vuonna. Kompensaatiotukea haetaan Energiaviraston SATU-asiointijärjestelmän kautta. Tukipäätökset julkaistaan SATU-järjestelmässä.

Kompensaatiotuen hakemista varten Energiavirasto on julkaissut kompensaatiotuen tuenhakijaohjeen, josta löytyy ajantasainen ja yksityiskohtainen ohjeistus tuenhakemiseen ja hakemuksen laadintaan.

Kompensaatiotukeen liittyvissä asioissa Energiavirastoon ollaan yhteydessä osoitteeseen kompensaatiotuki@energiavirasto.fi

Tukihakemus vuoden 2020 tietojen osalta on toimitettava Energiavirastolle viimeistään 30.6.2021.

Ohje: kompensaatiotuen tuenhakijaohje (pdf)