Hiilijalanjälki

Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan ihmisen toiminnan aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Useimmiten hiilijalanjälki raportoidaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e), mikä huomioi hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muut merkittävät kasvihuonekaasupäästöt, keskeisimpinä metaanin (CH4) ja ilokaasun eli dityppioksidin (N2O).

Hiilijalanjälki voidaan määrittää yritykselle, organisaatiolle, toiminnalle tai tuotteelle. Kiertotalouden periaatteita noudattavalla yhteiskunnalla on pienempi hiilijalanjälki. Joidenkin arvioiden mukaan yli puolet hiilidioksidipäästöistä liittyy materiaalien hallintaan ja aineellisten hyödykkeiden valmistamiseen.

Sitran kehittämä elämäntapatesti auttaa tunnistamaan, mistä yksittäisten henkilöiden arjen päästöt syntyvät ja miten niitä voisi vähentää.

Laske oma, yrityksesi tai kuntasi hiilijalanjälki

Voit seurata omia, yrityksesi tai kunnan ilmastovaikutuksia erilaisten laskureiden avulla. Ilmastodieetti on työkalu omien kasvihuonepäästöjesi seurantaan ja vähentämiseen.

Yrityksille on kehitetty yksinkertainen työkalu hiilijalanjäljen laskentaan Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa. Laskuri huomioi lämmöntuotannon, sähköntuotannon, jätehuollon, kuljetusten ja liikematkustamisen päästöt.

Kuntien ilmastokampanjaan tehdyllä laskurilla voidaan seurata kunnan, maakunnan tai muun rajatun alueen vuotuisia päästöjä sekä energiatasetta. Kunnille ja yrityksille on tarjolla myösjulkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskuri.
Lue lisää

Mistä syntyy yrityksen tai tapahtuman hiilijalanjälki?

Hiilijalanjälki (CO2e) muodostuu useimmiten ihmisten liikkumisesta, ruuasta ja juomasta, käytetystä energiasta sekä jätteen määrästä. Lisäksi tapahtumien luonteesta riippuen materiaalien käyttö ja valmistus saattaa aiheuttaa osan hiilijalanjäljestä. Hiilijalanjälki saattaa vaihdella suurestikin ja se lasketaan auki aina tapauskohtaisesti.
 

Mitä tarkoittaa hiilineutraali?

Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että kyseisen toiminnan laskettu hiilijalanjälki on nolla. Hiilijalanjälkeä voidaan pienentää erilaisilla päästöjä vähentävillä toimenpiteillä, esimerkiksi matkustamista, jätteen määrää ja energiankulutusta vähentämällä. Useimmiten toimenpiteiden jälkeen jää jäljelle vielä päästöjä ja ne voidaan hyvittää kompensaatiojärjestelmän kautta.


Laskureita hiilijalanjäljen arviointiin ja seurantaan

Suomen ympäristökeskus on ollut kehittämässä useita laskureita, joiden avulla voidaan seurata eri kohteiden ilmastovaikutuksia.

Kaupunkimaisema talvi

Ilmastodieetti – kansalaisille

Ilmastodieetti on työkalu kansalaisten omien kasvihuonepäästöjen seurantaan ja vähentämiseen.

Itämeri-laskuri – kuluttajille

Itämeri-laskurilla kuluttaja voi selvittää kulutustottumustensa vaikutuksia Itämeren ravinnekuormitukseen.

JUHILAS – Julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskuri kunnille ja yrityksille

Julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureilla  voidaan laskea viiden tuoteryhmän tuotteiden eri elinkaarivaiheissa syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä.

SYNERGIA Hiilijalanjälki -työkalu rakennuksille

SYNERGIA Hiilijalanjälki -työkalun avulla voidaan arvioida rakennusten päämateriaalien ja päärakenteiden hiilijalanjälkiä.

Y-HIILARI – hiilijalanjäljen laskentaan yrityksille

Y-HIILARI on yksinkertainen työkalu yrityksen hiilijalanjäljen laskentaan. Työkalu on kehitetty Suomen ympäristökeskuksen Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa. Laskuri huomioi lämmöntuotannon, sähköntuotannon, jätehuollon, kuljetusten ja liikematkustamisen päästöt.

KEKO – kaupunkien ja kuntien alueellinen ekolaskuri

KEKO laskee kaava-vaihtoehtojen vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin, luonnonvaroihin ja monimuotoisuuteen. SYKE kehitti työkalun yhteistyössä Aalto-yliopiston ja VTT:n kanssa Tekes-hankkeessa, jota rahoittivat myös 15 kuntaa, 2 rakennusliikettä ja ympäristöministeriö. Hanketta johti Helsingin kaupunki. Verkossa toimiva laskuri on julkaistu käyttöön.

Laskuri puunkorjuun ilmastovaikutusten arviointin

Laskurilla voi tarkastella metsätähteiden ja runkopuun korjuun vaikutuksia metsän hiilivarastoon. Laskuri helpottaa  metsien hiilinieluvaikutusten huomioimista biotalouden kestävyystarkasteluissa. Laskuri on laadittu EU Life Canemure -hankkeen sekä Maj ja Tor Nessling -säätiön rahoituksella.

Autolle vaihtoehtoisten kulkutapojen laskuri KULKURI

KULKURI-laskurin avulla voi vertailla erilaisten liikkumispalveluiden kustannuksia ja päästöjä. Laskurin on kehittänyt Suomen ympäristökeskus Canemure-hankkeessa. 

Aurinkosähkön kannattavuuslaskuri kuntakohteille

Aurinkosähkön kannattavuuslaskurin avulla voi arvioida investoinnin kannattavuutta esimerkiksi nettonykyarvon avulla. Aalto-yliopistossa kehitettyyn avoimen datan laskuriin on päivitetty Canemure-hankkeessa muutamia uusia ominaisuuksia. Lisäksi siihen on asetettu esimerkkilaskelmaksi kunnan hankkiman 20 kW:n aurinkosähkövoimalan kannattavuuslaskelma vuoden 2020 kustannustason mukaan.

Lämpöpumppujen kannattavuuslaskuri kuntakohteille

Laskuri auttaa lämpöpumppujärjestelmien valinnassa ja kannattavuuden arvioinnissa. Laskuri on kehitetty aurinkosähkölaskurin pohjalta Canemure-hankkeessa. Esimerkkilaskelmiksi on asetettu kuntakohteen tyypillisiä lämpöpumppuratkaisuja ja lisälehdellä olevan aurinkosähkövoimalalaskurin avulla voidaan laskea myös näiden yhdistelmiä (ns. hybridiratkaisut).

Aurinkosähkön ja lämpöpumppujen kannattavuuslaskurit pientaloille

Kuntakohteiden lisäksi pientaloasukkaat voivat arvioida laskuripohjien avulla energiajärjestelmien vaihtoehtoja lämpöpumppujen ja aurinkosähkön osalta sekä näiden yhdistelminä (ns. hybridiratkaisut).

Laskurit soveltuvat erityisesti öljylämmitteisille taloille, jotka voivat saada tukea energiajärjestelmien vaihtoon. Tukea voi hakea esimerkiksi ELY-keskuksilta tai ARAlta.

Laskureiden lähde: https://www.syke.fi/co2laskurit

Kannattavuuslaskureilla on tähän mennessä laskettu useita kohteita. Kohteina on ollut pientaloja, jotka on rakennettu eri vuosikymmeninä sekä kuntakohteita kuten kouluja, päiväkoteja ja monitoimitaloja sekä kerros- ja rivitaloyhtiöitä.

Kannattavuuslaskelmissa energiajärjestelmien investointien summat ovat vaihdelleet 6000 – 30 0000 euron välillä ja hiilidioksidipäästöjen vähennykset ovat olleet 400 – 45 000 kgCO2 vuodessa per kohde.