Jätelakia ollaan parhaillaan päivittämässä kiertotalouslaiksi. Jätelaissa säädetty tuottajavastuu on kiertotalouden keskeinen moottori. Sen toimivuus riippuu selkeästä sääntelystä, tehokkaasta valvonnasta ja markkinoiden tukemisesta. Näihin seikkoihin tulee kiinnittää huomiota uutta lakia säädettäessä.
Jätelaista kiertotalouslakiin
Tuottajavastuu on yrityksiä koskeva velvoite, jonka mukaan yrityksen tulee järjestää tuotteensa kierrätys ja jätehuolto omalla kustannuksellaan. Helmikuussa Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta (TYNK) lähestyi maamme kansanedustajia kirjeellä. Ehdotimme kansanedustajille neljä konkreettista tekoa, joilla vaikuttaa tuottajavastuun ja kiertotalouden kehittymiseen kiertotalouslakia säädettäessä.
1. Edistäkää tehokkaampaa valvontaa lainsäädännön kautta
Tuottajavastuun suurin haaste on sen valvonta. Tuottajavastuu on ollut voimassa monien tuotteiden osalta vuosikymmeniä, mutta suuri osa yli 50 000 suomalaisesta yrityksestä ja ulkomaisista etämyyjistä ei ole rekisteröitynyt eikä hoida vastuutaan. Tämä vapaamatkustaminen johtaa siihen, että vastuulliset yritykset maksavat kierrätyksestä ja jätehuollosta muidenkin puolesta, kun taas vastuutaan laiminlyövät yritykset saavat epäreilua kilpailuetua.
Tuottajavastuuta valvoville viranomaisille tulee antaa käyttöön riittävät resurssit ja modernit työkalut, kuten pääsy tietoihin maahantuoduista tuotteista. Lisäksi alustatoimijoiden (esim. Temu, Zalando) vastuuta vapaamatkustamisen estämiseksi on vahvistettava. Tuottajavastuu tulee sisällyttää julkisiin hankintoihin siten, että tuottajavastuun hoitaminen tarkistetaan osana tuotteiden hankintaprosessia.
2. Varmistakaa kilpailukykyä ja ympäristöä tukeva lainsäädäntö
Kiertotalouden edistämiseksi lainsäädännön tulee selkeästi määritellä tavoitteet ja valvonta, mutta antaa alan toimijoille vapaus valita kustannustehokkaat ratkaisut. Näin parannetaan myös Suomen kilpailukykyä. Kierrätyskelpoisten materiaalien päätyminen polttoon on haaste, ja kiertotalouslain tulee rajoittaa tätä. Lainsäädännön pohjana tulee olla kattavat vaikutusarvioinnit, jotka varmistavat sen ympäristö- ja yhteiskunnalliset hyödyt. Toimeenpanon tulee olla tehokasta ja järkevästi aikataulutettua, jotta tuottajavastuujärjestelmät voivat sopeutua muutoksiin.
3. Turvatkaa tuottajien oikeus järjestää tuotteidensa jätehuolto
Lainsäädännössä tulee säilyttää nykyisen jätelain 47 § osoittama tuottajan ensisijainen oikeus vastata tuotteidensa jätehuollosta. Jätehuollon velvollisuuksien lisäksi tuottajilla tulee olla oikeus myös positiivisen arvon jätteisiin (mm. metallipakkaukset, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, lyijyakut). Näin varmistetaan, että kierrätys tapahtuu asianmukaisesti, eivätkä materiaalit päädy harmaan talouden toimijoille.
4. Kehittäkää kierrätysraaka-aineiden markkinoita
Kierrätysraaka-aineiden käyttöä voidaan lisätä kannustimilla ja julkisten hankintojen kautta. Esimerkiksi julkisten toimijoiden tulee asettaa kierrätysraaka-aineiden käyttö yhdeksi hankintakriteeriksi.
Mikä tuottajavastuu?
Tuottajavastuu on kiertotalouden supervoima ja tärkeä osa yritysvastuuta
Tuottajavastuulliset yritykset vastaavat itse markkinoille laskemiensa tuotteiden ja pakkausten talteenotosta, kierrätyksestä ja muusta hyötykäytöstä. Tuottajavastuujärjestelmät käsittelevät vuosittain 1,2 miljoonaa tonnia materiaalia tukemaan Suomen kiertotaloutta. Tuottajavastuun alaisia tuotteita ovat ajoneuvot, renkaat, sähkölaitteet, pakkaukset, paperi, tietyt kertakäyttöiset muovituotteet (SUP), muovia sisältävät kalastusvälineet sekä akut ja paristot.
Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta (TYNK) edustaa kotimaisten tuottajien perustamia tuottajayhteisöjä (13 kpl), jotka organisoivat keräystä ja kierrätystä jäsenyritystensä puolesta. Toiminnan laajuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvastaa TYNK jäsenyhteisöjen yhteenlaskettu yli 158 M€:n liikevaihto (2023).
Tuottajayhteisöillä on kymmeniä tuhansia keräyspisteitä, joista jätteet toimitetaan lainsäädännön vaatimukset täyttäviin kierrätyslaitoksiin. Ne vastaavat myös keräys- ja kierrätystavoitteiden saavuttamisesta sekä tiedottavat loppukäyttäjiä. Tuottajavastuuta laajennetaan uusiin tuoteryhmiin, kuten tekstiileihin, tehostamaan kiertotaloutta.
Tuottajavastuu on jätehuollon sääntelykeinoista ainoa, joka vaikuttaa tuotesuunnitteluun ja vähentää jätteiden määrää ja haitallisuutta. Tuottajavastuu ei kuitenkaan toteudu ilman tehokasta toimeenpanoa ja valvontaa ja lisäksi tarvitaan keinoja edistää kierrätysraaka-aineiden markkinoita. Sääntelyn tulee olla selkeää, oikeasuhtaista ja turvata tuottajavastuun toteutuminen.