On varmistettava, että kaikki toimialat pysyvät vauhdissa mukana, ja että energian toimitus- ja huoltovarmuus säilyy korkealla tasolla myös haastavammissa olosuhteissa
Energiateollisuus ry jätti lausuntonsa kansallisen ilmasto- ja energiastrategian luonnokseen eilen keskiviikkona. Strategian tavoitteena on osoittaa tie hallituksen asettamaan hiilineutraaliustavoitteeseen 2035, ja kattaa laaja-alaisesti Suomen toimet ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
Strategia on hyvä ja ansiokas paperi, toteaa Energiateollisuus ry:n tuotannosta vastaava johtaja Jari Kostama. – Sen hahmottelemilla toimenpiteillä ilmastotavoitteet tullaan saavuttamaan edellyttäen, että yksittäiset teollisuuden suurinvestoinnit sekä liikenteen ja maatalouden päästöjen vähennykset toteutuvat, Kostama jatkaa.
Energiateollisuus on sitoutunut hiilineutraaliustavoitteeseen 2035, ja EU:n ilmastotavoitteeseen 2030. Käytännössä energia-ala tulee saavuttamaan asetetut tavoitteet etuajassa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan saattaa vaikuttaa väliaikaisesti päästötavoitteiden saavuttamiseen, mutta varsin pian tulee kiihdyttämään vihreän siirtymän toteutumista.
Energiapolitiikka etenee pitkin kuoppaista tiedä, kun Venäjästä irrottautuminen ja vihreä siirtymä pitäisi toteuttaa yhtä aikaa, Kostama toteaa. – Hyvin keskeistä on, että kykenemme pitämään energian toimitus- ja huoltovarmuuden nykyisellä korkealla tasolla vaihtuvissa olosuhteissa kahden seuraavan vuoden aikana. Tältä osin strategiassa esitetyt toimenpiteet eivät välttämättä ole riittäviä. Erityisen huolissamme olemme tulevista kahdesta lämmityskaudesta, Kostama jatkaa.
Vetytalouden osalta strategiassa halutaan odottaa teknologian kaupallistumista, ennen suurta harppausta vedyn hyödyntämiseen energiavarastona ja puhtaiden polttoaineiden raaka-aineena. Strategiassa linjataan, että kun vetyyn perustuvat teknologiat saavuttavat kaupallisen kannattavuuden, niihin panostetaan myös julkista tukea.
Suhteessa vetyyn strategiassa otetaan liian passiivinen rooli. Jos jäämme odottelemaan kaupallisen kannattavuuden saavuttamista, muut maat menevät jo kaukana edellä, Kostama sanoo. – Julkista tukea tarvitaan nimenomaan siinä vaiheessa, kun kaupallista kannattavuutta vasta tavoitellaan. Kun se on saavutettu, toiminnan pitää jatkua markkinaehtoisesti ilman tukia.
KIES esittää myös energiaverotuksen tiekartan laatimista, kuten hallitusohjelmaankin on kirjattu. Energiaverotus perustuu haittojen verottamiseen, mutta tuotannon puhdistuessa kovaa vauhtia haitat poistuvat. Investointien mahdollistamiseksi näkymä tulevaan energiaverotusmalliin tarvitaan jo nyt.
Hyvä energiaverotuksen tiekartta olisi parasta ja vaikuttavinta ilmastopolitiikkaa mahdollistaessaan sen, että investointeja uskalletaan tehdä, Kostama toteaa. Emme lainkaan tiedä, tullaanko erilaisia päästöttömiä energialähteitä verottamaan ja jos tullaan, kuinka paljon. Tällä on melkoinen vaikutus matkalla pankkiin, kun investointisuunnitelmalle haetaan rahoitusta, Kostama toteaa.
Energiateollisuuden linjaukset kansallisesta ilmasto- ja energiastrategiasta:
https://energia.fi/energiapolitiikka/kansallinen_ilmasto-_ja_energiapolitiikka
Oletko kiinnostunut myös muusta vihreästä….. tsekkaa ekotop.fi vihreää asiaan digitaalisesti.