Taantuma näyttää väistämättömältä Suomessa

Maailmantalous on toistaiseksi osoittanut yllättävän suurta sitkeyttä. Kotitalouksiin kohdistuu kuitenkin yhä enemmän painetta korkojen nousun, korkean inflaation ja energiapulan vuoksi. SEB:n ekonomistit ovatkin laskeneet vuosien 2023 ja 2024 kasvuennusteita. Suomen taantumasta näyttäisi kuitenkin tulevan lyhytaikainen ja lievä.

Joillain toimialoilla on hyvät mahdollisuudet selviytyä suhteellisen hyvin, mikä viittaa historiallisesta näkökulmasta katsottuna talouden melko lievään laskuun. Talousnäkymiin liittyy myös riskejä, esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan erilaisiin seurauksiin ja mahdollisuuteen, että keskuspankit saattavat aliarvioida talouksiensa korkoherkkyyttä.

– Taloudellinen toimeliaisuus on toistaiseksi jatkunut. Tämä on myönteistä, koska se antaa enemmän aikaa valmistautua haasteisiin, joita maailmantaloudella on nyt edessään. Samalla myös tuleva työttömyyden nousujakso voi olla lyhyempi. On kuitenkin vaikea ennakoida pysyvää helpotusta niin kauan kuin inflaatioon, energiahuoltoon ja geopoliittiseen levottomuuteen liittyvät perusongelmat jatkuvat, SEB:n pääekonomisti Jens Magnusson toteaa.

EKP jatkaa rahapolitiikan kiristämistä

Euroopan keskuspankki aloitti koronnostot heinäkuussa, ja korkojen noston odotetaan jatkuvan ensi vuoden ensimmäiselle neljännekselle, jolloin odotamme EKP:n keskeisen talletuskoron nousevan nykyisestä 1,50 prosentista 2,75 prosenttiin. Markkinakorot jatkavat nousua korkeampien ohjauskorkojen vetäminä ja niiden odotetaan saavuttavan huippunsa vuoden alkupuolella. EKP:n hidastaessa koronnostovauhtia siirtyy huomio keskuspankin taseen muutoksiin.

– Odotamme EKP:n alkavan vähentää arvopaperiomistuksiaan viimeistään 2023 toisen vuosineljänneksen alussa, joka yhdessä euroalueen valtioiden merkittävästi kasvavan nettorahoitustarpeen kanssa vaikuttaa pitkiä korkoja nostavasti. EKP:n ilmoittamat kiristykset pankkien EKP:lle maksamiin pitkien rahoitusoperaatioiden korkoihin tulevat johtamaan EKP-rahoituksen ennenaikaisiin takaisinmaksuihin. Likviditeettilanteen odotetaan kuitenkin säilyvän tästä huolimatta runsaana, joten takaisinmaksujen suorat vaikutukset euribor-korkoihin jäävät maltillisiksi, SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen toteaa.

Epäsuorat negatiiviset vaikutukset kohdistuvat euroalueen reunamaiden valtionlainakorkoihin, ja voivat aiheuttaa markkinastressiä.

Taantuma näyttää väistämättömältä Suomessa

Suomen taloutta ylläpitävät vahvat työmarkkinat ja vienti. Taantuma on kuitenkin väistämätön. SEB:n ekonomistit odottavat, että tämän vuoden 2,0 prosentin kasvua seuraa BKT:n marginaalinen 0,2 prosentin supistuminen vuonna 2023 ja 1,6 prosentin elpyminen vuonna 2024. Suomen teollisuus on osoittanut suurempaa kestävyyttä kuin muu euroalue, ja työllisyysaste on korkein yli vuosikymmeneen. Rakennusteollisuudella odotetaan olevan negatiivinen vaikutus BKT:hen sekä vuonna 2023 että 2024, ja heikompi kysyntä viilentää työmarkkinoita, mikä johtaa työttömyyden lievään nousuun.

Talouden yleisestä vahvuudesta huolimatta kuluttajien luottamus on laskenut alimmalle koskaan mitatulle tasolle. Tämä pessimistinen tunnelma ei kuitenkaan heijastu todellisiin kulutustottumuksiin, sillä vähittäismyynti kasvaa edelleen.

Suurin yllätys on ollut työmarkkinoiden nopea elpyminen. Matala työllisyys on ollut Suomen talouden pitkäaikainen ongelma. Nyt korkein työllisyysaste yli vuosikymmeneen tukee kotimaista kysyntää.

Suhdannetilanne on laskenut alle historiallisen keskiarvonsa kaikilla avainsektoreilla, mutta pessimismi ei ole levinnyt laajalle, mikä tukee arviota, jonka mukaan laskusuhdanteesta tulee suhteellisen lievä ja lyhyt.

Ruotsin talous on haavoittuvampi kuin muu Eurooppa ja Pohjoismaat

Pohjoismaiden taloudet ovat muun Euroopan tavoin osoittaneet toistaiseksi suurta kestävyyttä. Ruotsissa kolmannen vuosineljänneksen BKT oli yllättävän vahva, joka johti koko vuoden 2022 kasvuennusteen tarkistamiseen ylöspäin 2,9 prosenttiin. Jatkossa nähdään kuitenkin selvemmin kotitalouksien alentuneiden reaalitulojen, nousevien asuntolainakorkojen ja heikentyneiden asuntomarkkinoiden negatiivisia vaikutuksia. Vuoden 2023 kasvuennustetta on tarkastettu melko jyrkästi alaspäin, 0 prosentista -1,5 prosenttiin. Ruotsin talouden odotetaan elpyvän vuoden 2023 lopulla, mutta vuoden 2024 ennustetta on laskettu 1,7 prosentista 1,3 prosenttiin.

Useista tekijöistä johtuen BKT laskee Ruotsissa ensi vuonna enemmän kuin Länsi-Euroopassa yleensä. Koska Ruotsissa vaihtuvakorkoisten lainojen osuus on suuri, korkotason nousu vaikuttaa nopeasti esimerkiksi kotitalouksien ostovoimaa supistavasti. Tämä on yksi syy asuntojen hintojen muita maita jyrkempään laskuun.

Tärkeimmät tunnusluvut: (suluissa olevat luvut ovat elokuun ennustelukuja)

International economy. GDP, year-on-year changes, %2021202220232024
United States5.9 (5.7)1.8 (1.5)0.1 (0.5)1.5 (2.0)
Euro area5.33.2 (2.7)-0.4 (0.3)1.9 (2.1)
United Kingdom7.43.0 (3.4)-1.0 (-0.2)1.1 (1.3)
Japan1.71.9 (1.9)1.8 (1.6)1.3 (1.1)
OECD5.6 (5.4)2.7 (2.4)0.5 (0.9)1.9 (2.2)
China8.13.5 (3.5)5.3 (5.3)5.1 (5.0)
Nordic countries4.42.5 (2.5)-0.5 (0.5)1.8 (1.9)
Baltics5.9 (5.6)1.6 (1.5)0.4 (1.2)3.3 (3.4)
World (purchasing power parities, PPP)6.2 (6.1)3.2 (3.1)2.3 (2.6)3.6 (4.0)
Nordic and Baltic countries. GDP, year-on-year changes, %
Norway3.92.1 (2.3)0.8 (1.5)1.9 (1.9)
Denmark4.92.5 (3.0)-0.5 (0.0)2.5 (2.5)
Finland3.02.0 (2.1)-0.2 (0.7)1.6 (1.5)
Lithuania6.0 (5.0)2.2 (1.5)0.1 (0.5)3.0 (3.7)
Latvia3.9 (4.8)1.5 (2.5)1.1 (1.3)3.5 (3.5)
Estonia8.0 (8.3)0.6 (1.2)0.3 (0.5)3.5 (3.5)
Swedish economy. Year-on-year changes, %
GDP, actual5.12.9 (2.6)-1.5 (0.0)1.3 (1.7)
GDP, working day corrected4.92.9 (2.7)-1.3 (0.2)1.3 (1.7)
Unemployment rate, % (EU definition)8.87.4 (7.5)7.8 (7.8)8.2 (8.1)
CPI (consumer price index)2.28.2 (8.8)9.1 (7.8)2.1 (1.9)
CPIF (CPI excluding interest rate changes)2.47.6 (8.2)6.2 (5.9)1.3 (1.5)
Government net lending (% of GDP)-0.1 (-0.3)0.5 (0.4)-0.5 (0.2)-0.5 (0.0)
Key interest rate (December)0.002.50 (2.00)2.75 (2.25)2.25 (1.75)
Exchange rate, EUR/SEK (December)10.2910.75 (10.55)10.25 (10.15)9.90 (9.80)

Lue koko raportti: https://sebgroup.com/press/our-experts/expert-reports/nordic-outlook

SEB on Pohjoismaiden johtava finanssipalvelukonserni. Toimintaamme ohjaa vahva usko siihen, että yrittäjähenkisyys ja luovuus ovat avaintekijöitä paremman maailman rakentamisessa. SEB tarjoaa Ruotsissa ja Baltian maissa finanssineuvontaa ja laajan valikoiman finanssipalveluita sekä yksityisille että yritysasiakkaille. Suomessa, Tanskassa, Norjassa ja Saksassa pankki on keskittynyt yritys- ja investointipankkitoimintaan tarjoten täyden palveluvalikoiman yrityksille ja instituutioasiakkaille. SEB toimii noin 20 maassa maailmanlaajuisesti, mikä kuvastaa sen liiketoiminnan kansainvälistä luonnetta. Konsernilla on noin 15 000 työntekijää. Lisätietoja SEB-konsernista osoitteessa http://www.sebgroup.com


Muuta luettavaa muualta

Eduskuntavaalit 2023

Eduskuntavaalit 2023 järjestetään sunnuntaina 2. huhtikuuta 2023. Vaaleissa valitaan kansanedustajat eduskuntaan vaalikaudelle 2023–2027.

Vihreiden Jenni Pitko: maatalouden auttamiseksi tarvitaan järjestelmän muutos ja näkymä kannattavuuden parantamiseksi

Vastaa