EU:n Fit for 55 -ilmastopaketti tiukentaisi uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteita

Euroopan komission 14.7.2021 julkaiseman laajan säädösehdotuspaketin (Fit for 55) tavoitteena on vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Nyt esitelty säädöspaketti tarjoaa keinot, joilla EU:n nykyinen 40 prosentin vähennystavoite kiristetään komission syyskuussa 2020 ehdottamalle tasolle.

Paketissa ehdotetaan muutoksia kaikkiin ilmaston kannalta keskeisiin EU-säädöksiin. Mukana ovat päästökauppa, päästökaupan ulkopuolisen taakanjakosektorin velvoitteet, maankäyttö ja nielut, energiatehokkuus ja uusiutuva energia sekä uutena ehdotuksena muun muassa hiilitullit.

–  EU:n tiukentuvien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että ilmastopaketista saadaan toimiva kokonaisuus, joka ottaa huomioon tarvittavat valtavat investoinnit vähähiilisiin ratkaisuihin ja teknologioihin. Teollisuus ja energia-ala vaativat suuria pääomia ja investoinnit ovat pitkäaikaisia. Siksi tarvitaan ennakoitavissa olevaa sääntelyä ja teknologianeutraalia rahoitusta. Myös kansalaiset täytyy pitää mukana ja muutokset on koettava oikeudenmukaisina, elinkeinoministeri Mika Lintilä painottaa. 

– Ilmastopaketissa avataan kaikki keskeiset ilmastoon liittyvät säädökset. Tähän kuuluvat myös energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevat direktiivit, jotka ovat juuri ehtineet toimeenpanoon jäsenmaissa. Nyt on tärkeää arvioida huolellisesti esityksen vaikutuksia kokonaisuutena ja varmistaa jatkoneuvotteluissa, että uudistuva sääntely tukee eikä jarruta kustannustehokkaita päästövähennyksiä, muistuttaa ministeri Lintilä.

Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden vaatimuksiin lisää tiukennuksia

Lainsäädäntöpaketti sisältää myös keskeisen EU-energialainsäädännön uudistamisen. Uusiutuvan energian tavoitteita esitetään korotettavaksi. Komissio on ehdottanut uusiutuvan energian direktiiviin muutoksia laajasti yksittäisiä artikloja lukuun ottamatta. 

Lisäksi komissio on laajentamassa direktiivin soveltamisalaa teollisuuden uusiutuvan energian ja vedyn käyttöön, systeemi-integraatioon, PPA-sopimuksiin (sähkönhankintasopimuksiin) sekä merituulivoimaan liittyen. Suomen kannalta keskeisimmät teemat uudistuksessa ovat lämmitys- ja liikennesektori sekä metsäbiomassan käyttö energian tuotannossa (ml. kestävyyskriteerit). 

– Olemme tukeneet uusiutuvan energian tavoitteiden nostamista ja samalla korostaneet investointivarmuutta ja politiikkatoimien ennakoitavuutta. Siksi uusiutuvan energian direktiivin avaaminen muiden kuin tavoitteita sisältävien artiklojen osalta olisi ollut tärkeää rajata mahdollisimman pieneen osaan, Lintilä sanoo.

Energiatehokkuuden tavoitteita kiristetään rajoittamalla merkittävästi nykyistä energian kulutusta vuoteen 2030 mennessä sekä korottamalla vuosittainen säästötavoite lähes kaksikertaiseksi. Julkisen sektorin rakennukset on jatkossa peruskorjattava lähes nollaenergiatasoon ja peruskorjausten nykyinen määrä on lähes kaksinkertaistettava.

Alustavan laskutoimitusluonnoksen mukaan Suomen pitäisi rajoittaa loppuenergian käyttö noin 255 terawattituntiin vuonna 2030. Vuonna 2019 loppuenergian käyttö oli 298 TWh, eli vuonna 2024 voimaan tullessaan vaatimus tarkoittaisi lähes 2 prosentin energiankulutuksen alentamista vuosittain vuoteen 2030 saakka. Tavoite on ristiriidassa sähköistämisen kautta toteuttavan päästöjen vähentämisen kanssa.

– Teollisuus ja koko yhteiskunta sähköistyy, ja tämä tulee vaatimaan runsaasti lisää päästötöntä, uusiutuvaa ja toimitusvarmaa energiantuotantoa. Energiankäytön rajoittaminen voi jopa sotia ilmastotavoitteita vastaan, Lintilä arvioi. 

Komissio esittää myös uutta ilmastopolitiikan työkalua, ns. hiilirajamekanismia, estämään hiilivuotoa EU:sta löyhemmän ilmastopolitiikan maihin. Hiilirajamekanismi koskisi tiettyjä kolmansista maista EU-alueelle saapuvia tuotteita, kuten terästä ja sähköä. Hiilirajamekanismin suuruus määräytyisi EU:n päästöoikeuden hinnan mukaan. Sähkön sisällyttäminen hiilirajamekanismiin nostaa Suomen osalta esiin erityiskysymyksiä.

Lainsäädäntöehdotuksien käsittelyn odotetaan kestävän Euroopan parlamentissa ja neuvostossa noin kaksi vuotta. Suomessa komission ehdotukset otetaan huomioon kiristyvien velvoitteiden vuoksi tuoreeltaan muun muassa Ilmasto- ja energiastrategian valmistelussa. 

Lisätiedot:
erityisasiantuntija Pia Kotro, TEM, puh. 050 526 6310 (energiatehokkuus)
teollisuusneuvos Pekka Grönlund, puh. 050 526 6310 (uusiutuva energia)
elinkeinoministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, puh. 050 516 2868

Euroopan komission tiedote ilmastopaketista 14.7.2021

Vastaa